Fiberwoodilla Jani Lehmosen mittavan tutkimustyön teollinen sovellus näkee päivänvalon

Jani Lehmosen pitkäjänteinen tutkimus- ja kehitystyö on nyt, neljännesvuosisadan jatkuttuaan, huipentumassa teollisen sovelluksen syntymiseen. Sinä aikana, kun innovaatio on tehnyt matkaa tutkimuslaboratoriosta tehdaslinjalle, maailma sen ympärillä on muuttunut ja kypsynyt. Fossil Free -sarjamme asiantuntijaesittelyissä jatkamme Fiberwoodin teknologiaosaamisen parissa.

Kiertotaloudesta on puhuttu Jani Lehmosen uran alkuvaiheista lähtien. Vuosituhannen vaihteessa startup-yrityksistä ei ollut kuultukaan. Metsä- ja paperiteollisuus olivat valaneet toimintatapansa betoniin. Nyt, Fiberwoodin teknologia- ja tuotekehityspäällikkönä, Jani elää aikaa, jolloin kärsivällisyys ja hartiavoimin tehty tien raivaus palkitaan.

– Kiertotaloutta ajetaan jo lainsäädännön tasolla, ja startupeilla on tärkeä rooli osana metsäteollisuuden ekosysteemiä. Tätä muutosta on ollut äärimmäisen palkitsevaa ja rohkaisevaa viedä eteenpäin, Jani iloitsee.

Jani hyppäsi Fiberwoodin kyytiin tehtyään 25 vuoden uran VTT:llä paperi- ja kartonkiteollisuuden soveltavan tutkimuksen parissa. Vuonna 2022 valmistui väitöskirja, jonka aihe koski vaahtorainausteknologian skaalaamista. Puunjalostusinsinöörit ry myönsi Janille Aalto-yliopiston Niilo Ryti -palkinnon, joka jaetaan ansiokkaasta väitöskirjatyöstä.

– Väitöskirjan saaminen maaliin työn ohessa on urani ehdottomia kohokohtia. Oman tutkimustyöni kantava ajatus on, että jo tutkimuksen alkuvaiheessa pitää kristallisoitua, missä tietoa sovelletaan. Sen, mikä toimii labrassa, pitää toimia myös teollisessa mittakaavassa. Kun haetaan ratkaisuja, jotka ovat skaalattavissa, se palvelee yrityksiä ja luo liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Sivuvirtoja hyödyntämällä vähemmästä saadaan enemmän

Janin työpari Fiberwoodin innovaation ytimen, vaahtorainauksen parissa on tuote- ja teknologiakehityksestä vastaava johtaja Karita Kinnunen-Raudaskoski. Yhteistyö käynnistyi jo vuosina 2008–2009, kun Karita tuli VTT:lle kertomaan vaahtorainauksesta. Janiin kuvaus vaahtorainausteknologiasta teki vaikutuksen, ja samalla tuli kylvettyä siemen väitöskirjan aiheelle. Karita oli tutkimushtiö KCL:n erikoistutkijana aloittanut vaahtoteknologioiden kehittämisen vuonna 2005 ja tehnyt vaahtorainaustutkimusta laboratoriomittakaavassa. VTT:n ostettua KCL:n vaahtorainaustutkimus laajeni.

– Meillä oli dynaaminen rainausympäristö, jossa oli pienoismalli paperin ja kartongin valmistusprosessista. Rupesimme modifioimaan sitä vaahtorainaukseen. Tehtyäni 15 vuotta töitä vaahtorainauksen tutkimuksen ja testaamisen parissa olen innoissani tilaisuudesta viedä teknologiaa Fiberwoodilla kohti teollista sovellusta, Jani kertoo.

Fiberwoodin perimmäinen tavoite on kehittää teknologioita ja ratkaisuja, joissa tuotetaan vähemmän kasvihuonepäästöjä ja käytetään resursseja tehokkaasti.

– Toisen jäte on toisen raaka-aine. Fiberwoodissa tämä ajatus ei ole pelkkää juhlapuhetta vaan konkretiaa. Tarvitsemme kuitupohjaisia, korkeamman jalostusasteen materiaaleja sekä ratkaisuja, joilla korvata öljypohjaisia materiaaleja. Lisäksi megatrendit kuten luonnonvarojen niukkeneminen tukevat ajatusta sivuvirtojen hyödyntämisestä. Meidän pitää saada vähemmästä enemmän.

Verkoston yhteistyön tulos ratkaisee

Jani korostaa, että muutosta ei kukaan tee yksin, vaan toteutukseen tarvitaan pätevän tiimin lisäksi koko alan toimijoiden ekosysteemiä. Muutoksen ajaminen on vaatinut kanttia kyseenalaistaa vakiintuneita toimintatapoja. Ei ole ollut helppoa myydä uutta teknologista ratkaisua, joka mullistaisi vakiintuneen kentän koko prosessin ja ratkaisun. Haasteet eivät kuitenkaan ole Jania lannistaneet, päinvastoin. Hän kertoo voimaantuvansa niiden edessä:

– Kaikkeen löytyy ratkaisu. Kokemukseni on, että kun oman tekemisen ympärille syntyy pöhinää, mielipiteitä ja ajatuksia, silloin yleensä tekee oikeita asioita. Ihmiset havahtuvat kommentoimaan, vauhdittamaan ja haastamaan.

Tänä päivänä startupit ovat kysyttyjä yhteistyökumppaneita. Jani kertoo, että vaikka resurssit ovat paljon pienemmät kuin isoissa korporaatioissa, startupissa pystytään viemään asioita eteenpäin jopa nopeammin.

Asiakkailta tuleva myönteinen vastakaiku Fiberwoodin ratkaisuille puskee koko tiimiä eteenpäin. Sekä rakennustuotteille että sisäpakkauspehmusteille on markkinoilla imua. Sivuvirtojen bisneksessä yhä useampi taho pohtii, missä niitä voisi hyödyntää. Toimintamalleja sivuvirtojen keräämisen on jo.

– On yleisesti tunnustettu, että kaikkia sivuvirtoja ei voida työntää uuniin ja tupruttaa savupiipusta hiilidioksidina ulos. Fiberwoodin tapauksessa puhutaan hakkeista, jotka voidaan kerätä sellaisenaan esimerkiksi sahalta. Hake menee monissa tapauksissa polttoon ja tuottaa tehtaalle energiaa, mikä pitää korvata jollakin. Materiaalivirtojen täytyy olla tasapainossa, ja tähänkin löytyy uusia ratkaisuja.

Jani visioi Fiberwoodille kestävää ja valoisaa tulevaisuutta:

– Pääsemme viemään asiaamme tiiminä eteenpäin, ja ensimmäinen teollinen tuotantolaitos Suomessa siintää jo.

Tilaa uutiskirjeemme ja saat tiedon seuraavista askelistamme ensimmäisenä!