Maatalouden kasviperäisissä sivuvirroissa on valtaisa hyödyntämispotentiaali
Olki, heinä, hamppu, pellava ja muut agrokuidut ovat nousseet teollisuuden kiinnostuksen kohteeksi. Maataloudesta peräisin olevilla kasvikuiduilla on potentiaalia kasvaa merkittäväksi raaka-ainepohjaksi, kun teollisuus etsii vaihtoehtoja fossiiliperäisille materiaaleille. Tällä hetkellä suuri osa Euroopan arvokkaista maatalouden sivuvirroista poltetaan, kompostoidaan tai yksinkertaisesti hukataan.
Fiberwoodin teknologia- ja tuotekehityspäällikkö Jani Lehmonen kuuluu niihin edelläkävijöihin, jotka työssään tutkivat ja kokeilevat agrokuitujen soveltuvuutta teollisiin sovelluksiin.
Miksi agrokuidut kiinnostavat juuri nyt?
Me Fiberwoodilla etsimme jatkuvasti uusia raaka-aineita, jotta voimme kehittää kestäviä ratkaisuja rakennus- ja pakkausteollisuuteen. Taustalla on laajempi muutos, jossa fossiilipohjaisten materiaalien käyttöä pyritään vähentämään ja siirtymään kohti vähähiilisiä vaihtoehtoja. Tähän tarvitaan uusia materiaalilähteitä, ja agrokuitujen sivuvirroissa nähdään paljon käyttämätöntä potentiaalia. Agrokuitujen täydentävät nykyistä raaka-ainepohjaa ja vastaavat kiertotalouden sekä asiakaskentän tarpeisiin.
Miten uusia kuituja tutkitaan?
Arvioimme uusien kuitujen soveltuvuutta laboratoriossa kahdesta näkökulmasta. Ensimmäinen on se, voidaanko kuituja käsitellä olemassa olevissa tuotantoprosesseissa. Tämä on tärkeää, jotta uusia materiaaleja voidaan ottaa käyttöön ilman suuria muutoksia tuotantoon.
Toinen näkökulma liittyy materiaalin ominaisuuksiin. Tutkimuksessa tarkastellaan esimerkiksi lujuutta, lämmöneristävyyttä ja sitä, miten materiaali reagoi kosteuteen. Näiden perusteella arvioidaan, soveltuuko kuitu kehitettäviin tuotteisiin.
Miten agrokuidut toimivat materiaalina?
Ensimmäisten kokeiden perusteella agrokuiduissa on paljon potentiaalia. Kuitujen rakenne ja pituus vaikuttavat siihen, kuinka kestäviä materiaaleja niistä voidaan valmistaa. Lisäksi niiden kevyt ja huokoinen rakenne tukee lämmöneristävyyttä ja vaikuttaa siihen, miten materiaali käyttäytyy kosteuden kanssa.
Agrokuidut myös sitovat hiiltä kasvaessaan. Tämä tarkoittaa, että niiden käyttö tuotteissa auttaa varastoimaan hiiltä ja tukemaan vähähiilisiä ratkaisuja.
Haasteitakin toki löytyy, ja niistä keskeisin on tasalaatuisuus. Koska kyse on luonnonmateriaaleista, niiden ominaisuudet voivat vaihdella. Lisäksi saatavuus vaihtelee, mikä vaikuttaa erityisesti tilanteissa, joissa tuotantoa halutaan kasvattaa.
Edistetäänkö agrokuitujen käyttöä laajemmin?
Kyllä, ja yksi esimerkki on VTT:n koordinoima kansainvälinen PRIMARY-hanke, jossa Fiberwood on mukana. Tavoitteena on kehittää uutta liiketoimintaa maanviljelijöille ja osuuskunnille hyödyntämällä maatalouden raaka-aineita, jotka ovat tällä hetkellä vähäisessä käytössä. Hankkeessa kehitetään ja testataan ratkaisuja, joilla näistä raaka-aineista voidaan tuottaa ainesosia esimerkiksi ruoka-, rehu-, materiaali- ja energiakäyttöön sekä lannoitteiksi.
Tarkasteltavia raaka-aineita ovat muun muassa nurmi, kasvihuoneiden sivutuotteet, puuvillan sivutuotteet ja oliivipuun leikkuujäte. Vuosittain näitä syntyy suuria määriä:
- nurmikasvit: 370 miljoonaa tonnia
- kasvihuoneiden sivutuotteet: 4,5 miljoonaa tonnia
- puuvillan sivutuotteet: 1,4 miljoonaa tonnia
- oliivipuun sivutuotteet: 5,95 miljoonaa tonnia
Miltä tulevaisuus näyttää?
Suurten volyymiensa ansiosta agrokuiduilla on mahdollisuus nousta tärkeään rooliin tulevaisuuden biopohjaisissa ratkaisuissa. Ensimmäiset sovellukset tarkentuvat Euroopan tasolla PRIMARY-hankkeen kautta.
Tutkimuksissa yksi keskeinen havainto on ollut se, että agrokuidut soveltuvat sekä tuotekehitykseen että teolliseen käyttöön erittäin hyvin. Tämä vahvistaa niiden asemaa tulevaisuuden materiaaliratkaisuissa.
