Karita Kinnunen-Raudaskoski
362 000 täysperävaunuyhdistelmää – puumäärä, joka Suomessa vuosittain haihtuu savuna ja kasvihuonekaasuina ilmaan vastaa näin montaa 60-tonnista ajoneuvoa. Metsät ovat keskeinen vaurautemme perusta ja osa kansallista tarinaamme, mutta niiden arvo jää liian usein polttokattiloihin.
Mainittu lukema perustuu Luonnonvarakeskus Luken tilastoon, jonka mukaan vuonna 2023 Suomessa käytetystä kuivapuusta 21,7 miljoonaa tonnia eli 61 % päätyi energiaksi. Valtaosa tästä puusta oli metsäteollisuuden sivuvirtoja, jotka poltettiin lämmöksi ja sähköksi. Myös EU-tasolla noin puolet kaikesta puuraaka-aineesta päätyy poltettavaksi energiantuotannossa, vaikka se kelpaisi materiaaliksi.
Mikä yhteiskunnissamme nielee tällaisia määriä energiaa? Yli neljäsosa (26 %) EU:n energiankulutuksesta syntyy kotitalouksissa, ja tästä kaksi kolmasosaa (64 %) kuluu lämmitykseen. Lisäksi kolme neljäsosaa EU:n rakennuskannasta on edelleen energiatehottomia. Unionin uusi energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) velvoittaakin jäsenmaat kohti nollapäästöistä rakennuskantaa vuoteen 2050 mennessä. On selvää, että yhtälön toteutuminen edellyttää uusia energiatehokkaita eristeratkaisuja. Samalla on korostettava kahta keskeistä tavoitetta: ympäristöstandardien nostamista kestävyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä innovaatioiden edistämistä, jotta voidaan kehittää entistä kehittyneempiä, tehokkaita ja kestäviä eristemateriaaleja.
Luonnonkuitupohjaisten eristeiden edistäminen voi kuitenkin vaatia räätälöityjä politiikkatoimia ja kannustimia, joilla vastataan niiden haasteisiin ja parannetaan markkinakelpoisuutta. Näin varmistetaan, että siirtymä kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa tukee sekä teknologista kehitystä että luonnonvarojen vastuullista käyttöä.
Vihreä kullan arvo on nostettava kestävälle tasolle
Puukuitupohjaisten eristemateriaalien käyttö parantaa rakennusten energiatehokkuutta, sitoo hiiltä rakenteisiin sekä vähentää puun poltosta aiheutuvia päästöjä. Se on tehokas ilmastoteko, ja samalla puun jalostusarvo nousee.
Alkuvuonna 2025 julkaistu tutkimus (Schulte & Jonsson, SLU, 2025) vertailee puun käyttöä kahdessa tarkoituksessa: eristeenä ja pelletteinä. Tulokset osoittavat, että jo neljän vuoden jälkeen puuraaka-ainetta on kulunut eristekäytössä vähemmän kuin jatkuvassa pellettilämmityksessä. 35 vuodessa puupellettien poltto tuottaa 21 kertaa enemmän hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä kuin puukuitueriste.
Meidän on myös tuotettava hakatusta metsästä parempaa arvoa – euroja ja hyvinvointia. Paperin viennin väheneminen ja sellun viennin kasvu ovat merkinneet siirtymää entistä matalamman jalostusarvon tuotteisiin. Alhainen arvo on jo Suomen viennin pitkäaikainen haaste.
Metsäteollisuuden tuotteiden arvo on alle yksi euro kilolta, mikä on selvästi alle vientituotteiden ja –palveluiden keskimääräisen arvon, joka on 1,8 euroa kilolta. Vertailun vuoksi: Nokian puhelimien vientiarvo oli noin 500 euroa kilolta, ja Tanskan suurimpien vientituotteiden, insuliinin ja laihdutuslääkkeiden, arvo on noin 100 000 euroa kilolta. Jos puupohjaisten tuotteiden arvo nousisi 2–3 euroon kilolta, tuotot olisivat kaksi- tai kolminkertaisia ilman, että metsien hakkuumäärää tarvitsisi lisätä. Alle euron tuotetta voi tuskin kutsua vihreäksi kullaksi.
Innovaatioita syntyy, nyt tarvitaan resursseja
Ratkaisuja siintää jo näköpiirissä, kun kymmenet startupit ja yrityshankkeet vievät puukuituinnovaatioita uusille aloille. Puukuidusta voidaan valmistaa eristelevyjä ja tekstiilikuituja, ja sen sisältämästä hemiselluloosasta ja ligniinistä voidaan jatkojalostaa liimoja, päällysteitä sekä lääke-, elintarvike- ja kosmetiikkateollisuuden raaka-aineita. Jatkojalostettu ligniini soveltuu jopa akkukennojen hiilimateriaaliksi. Osa näistä innovaatioista on jo siirtymässä laboratorioista pilotteihin ja kaupallisiin sovelluksiin.
Startupien rooli uusien puupohjaisten innovaatioiden kehittäjinä ja kaupallistajina on keskeinen. Niiden rinnalla suomalaiset yritykset investoivat tutkimus- ja kehitystoimintaan noin 5,4 miljardia euroa, mikä on vain alle 1 % niiden yhteenlasketusta 550 miljardia euron liikevaihdosta. Suomen tavoite nostaa kokonaisinvestoinnit 4 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä edellyttää merkittävää yksityisen sektorin T&K-panostusten kasvua sekä vakiintuneilta yrityksiltä että uusilta startupeilta.
Sekä tutkimus, teollinen kehitys että globaalit trendit osoittavat samaan suuntaan: puu tulisi ensisijaisesti ohjata korkean arvon materiaalikäyttöön ennen kuin sitä poltetaan energiaksi. Näin voimme luoda samasta runkopuusta enemmän arvoa vähemmillä hakkuilla ja päästöillä. Metsäteollisuuden menestystarina suomalaisen hyvinvointivaltion kivijalkana on käsikirjoitettava uudelleen luomalla enemmän vaurautta vähemmällä resurssien käytöllä.
Suomessa on yli 600 000 yksityistä metsänomistajaa, jotka omistavat noin 60 % Suomen metsämaasta – heillä on oikeus ja velvollisuus vaatia omaisuudelleen parempaa ja kestävämpää tuottoa. Pienen perityn metsäpalstan omistajana toivon, että yksikään puistani ei menisi savuksi taivaalle vaan uusiin, kestäviin tuotteisiin, jotka rakentavat tulevaisuuden Suomea ja maailmaa.
Karita Kinnunen-Raudaskoski on Fiberwoodin teknologiajohtaja
Lähteet:
Schulte, M. & Jonsson, R. (2025): The heat is on. A study comparing the use of wood for insulation and fuel, Swedish University of Agricultural Sciences (SLU), Department of Energy and Technology
Pavel, C.C., Blagoeva, D.T. (Revised edition 2018): Competitive landscape of the EU’s insulation materials industry for energy-efficient buildings, Joint Research Centre, the European Commission’s science and knowledge service, JRC Technical Reports
Peltola, A. (2025): Yhä suurempi osa puun kuiva-aineesta päätyy energiaksi, Luonnonvarakeskus
Palmén, J. (2024): Tanskan lääkeihmeen tulos oli odotuksia parempi – Novo Nordisk myi laihdutuslääkkeitä 5,9 miljardilla eurolla, Kauppalehti
